Kartta

Skidzel (Skidel’)

Skidzel, Skidal eli Skidel on pieni kaupunki Hrodnan alueen Hrodnan piirissä Valko-Venäjän länsiosissa. Kaupungin väkiluku oli lokakuussa 2009 yhteensä 10 869.

Skidzel sijaitsee maanteitse 30 kilometriä Hrodnan kaupungin itäpuolella. Hrodnasta Minskiin vievä valtatie M6 jakaa kaupungin pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Lidaan on tätä valtatietä seuraten runsas 80 kilometriä ja Minskiin noin 240 kilometrin matka. Kaupungin eteläisessä osassa sijaitsee Valko-Venäjän rautateiden Hrodna-Masty-osuuden asema Skidel (53.57219°N, 24.22447°W). Linja-autoasema on puolestaan valtatien pohjoispuolessa osassa kaupunkia (noin 53.58194°N, 24.24583°W). Hrodnan lentoasema (Obuhovo) sijaitsee noin 17 kilometriä Skidzelin keskustan länsipuolella. Vesistönsä puolesta kaupunki kuuluu Niemen-joen valuma-alueeseen; joen sivuhaara Kotra virtaa kaupungin länsilaidalla.

Kartta - Skidzel (Skidel’)

Leveysaste / Pituusaste : 53° 35' 25" N / 24° 14' 52" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Skidzel

Google

Kartta - Skidzel

Google Earth

Kartta - Skidzel

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Skidzel

Nokia (yritys)

Kartta - Skidzel

OpenStreetMap

Kartta - Skidzel

Esri.WorldImagery

Kartta - Skidzel

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Skidzel

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Skidzel

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Skidzel

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Skidzel

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä